Mikä on kissan tarttuva vatsakalvontulehdus

	Kostea FIP
	Kuiva FIP
	FIP:n diagnosonti
	Kissojen coronaviruksen vasta-ainetestit
	Virusten löytäminen RT-PCR
	Mitä kliinisiä merkkejä (oireita) tulisi pitää silmällä kissassani?

Kissan tarttuva vatsakalvontulehdus (FIP) on kissojen yleisin kuolemaan johtava tarttuva tauti. FIP seuraa kissan pahanlaatuisesta reaktiosta coronavirustartuntaan (FCoV). Suurin osa tartunnan saaneista kissoista levittää FCoV:tä kuukauden tai kaksi, saa viruksen tuhoavan immuunireaktion ja jatkaa normaalisti elämäänsä (katso Kuinka päästä eroon FCoV:stä kissalassa tai useamman kissan taloudessa). Tästä huolimatta jotkin epäonniset kissat eivät selviä FCoV:stä, vaan niille kehittyy FIP toistaiseksi osin tuntemattomista syistä.

Tarttuva vatsakalvon tulehdus (FIP) on osittain harhaanjohtava nimi: FIP ei ole vatsakalvon (peritoneum), vaan verisuonien tulehdus (vasculitis). Kissalle kehittyvät kliiniset oireet riippuvat siitä, mitkä verisuonet ovat vahingoittuneet ja mihin elimiin vahingoittuneet suonet ovat kuljettaneet verta.

Kostea FIP
Tämä on sairauden akuutti muoto, jossa usea verisuoni on vahingoittunut ja niistä erittyy nestettä vatsaan tai rintaonteloon. Kun vatsan verisuonet ovat vahingoittuneet, kissan vatsa turpoaa ja sille tulee vesivatsa (ascites). Rintakehän verisuonten vahingoituttua nestettä erittyy rintaonteloon, mikä rajoittaa keuhkojen laajentumiskykyä ja kissan hengitys vaikeutuu.

Kuiva FIP

Kuiva FIP on taudin kroonisempi muoto. Kuivalla FIP:llä on usein epäselvemmät kliiniset oireet, kuten ruokahaluttomuus, painonmenetys ja turkin huonokuntoisuus. Moni kuivaa FIP:tä sairastavista kissoista saa keltataudin: silmäluomen alusta on keltainen. Jos kissalla on vaalea kuono, saattaa sen muuttumisen keltaiseksi huomata. Monille kuivaa FIP:tä sairastaville kissoille tulee silmäoireita: yleensä iiriksen (silmän värillinen osa pupillin ympärillä) väri muuttuu ja osa siitä saattaa näyttää ruskealta (katso kuvia).

(Suurkiitos rouva M:lle valokuvasta.)

Verta saattaa vuotaa kissan silmiin tai sarveiskalvolle saattaa ilmestyä valkoista sakkaa.

Eläinlääkäreille: Tarkista silmät silmäpeilillä lasiaisen ja verkkokalvon suonien tulehduksen varalta (katso kuvaa alla).

(Suurkiitos John Mouldille valokuvasta.)

Noin 12 % kuivaa FIP:tä sairastavista kissoista kärsii neurologisista oireista: niistä tulee usein haparoivia (kaatuilevat kävellessään), niillä saattaa olla pään vapinaa, kohtauksia ja niiden silmät saattavat harhailla puolelta toiselle sen sijaan, että ne pysyisivät kohdistettuina.

Nämä voivat kuitenkin olla myös oireita muista, mahdollisesti parannettavista sairauksista. Siksi tarkka diagnoosi on olennaisen tärkeä.

FIP:n diagnosonti – tietoa eläinkirurgeille
FIP on erittäin vaikea sairaus diagnosoitavaksi, sillä monilla muilla sairauksilla on erittäin samankaltaisia kliinisiä oireita. Varma diagnoosi on mahdollinen vasta kuoleman jälkeen tai joskus koepalan perusteella (tosin tarkkojen koepalatulosten saamiseksi on koepala otettava näkyvästä jyväiskasvaman pesäkkeestä, mikä saattaa vaatia vatsan avauksen). Vain 18 % laboratorioomme FIP-diagnoosia varten lähetetyistä näytteistä sisältää FIP:tä Koska FIP:tä sairastaville kissojen kohdalla usein päädytään eutanasiaan, on ensiarvoisen tärkeää erottaa FIP taudeista, jotka pystytään parantamaan.

Laboratoriossamme Glasgow’n yliopistossa on käytössä FIP-profiili, jonka avulla voimme vahvistaa tai sulkea pois FIP:n 90 %:ssa tapauksista. FIP-profiili koostuu neljästä osasta: kissojen coronaviruksen (FCoV) vasta-ainetiitteri, albumiini-globuliinisuhde (A:G) nestetihkussa tai plasmassa, alfa-1-glykoproteiinin (AGP) taso ja irtosolututkimus tai veritutkimus.

Kostean FIP:n profiili
Kuivan FIP:n profiili
Kissojen coronaviruksen vasta-ainetestit
Virusten löytäminen RT-PCR

(top of page)

Kostean FIP:n profiili

FCoV-vasta-ainetiitteri
Vasta-aineiden esiintyminen on merkki siitä, että kissalla on FIP:n aiheuttaja FCoV. Vasta-ainemäärä voi vaihdella eri tapauksissa, mutta FIP:tä sairastavilla kissoilla se on yleensä erittäin korkea (1280 tai korkeampi). Vasta-ainearvo 0 on harvinainen FIP-tapauksissa ja sitä pidetään yleensä merkkinä siitä, että kissalla ei ole FIP:tä. (Jos muut parametrit kuitenkin osoittavat FIP:n suuntaan huolimatta vasta-ainearvosta 0, nestetihkunäytteestä tehty FCoV RNA-havainnointi (RT-PCR) on diagnostinen FIP:lle. Tällaisilla kissoilla nestetihkussa on niin paljon viruksia, että kaikki vasta-aine on sitoutunut siihen, eikä sitä riitä sitoutumaan virukseen testissä.)

Huomio: Monilla terveillä ja muita tauteja kuin FIP:tä sairastavilla kissoilla on FCoV:n vasta-aineita. FCoV:n vasta-aineiden esiintyminen EI vielä ole diagnostista FIP:lle, jos profiilin muut parametrit eivät viittaa siihen.

Kokonaisproteiinipitoisuus ja albumiini-globuliinisuhde (A:G)
FIP:tä sairastavan kissan nestetihkun kokonaisproteiinipitoisuus on yleensä yli 35 g/l ja siinä on yleensä enemmän globuliinia kuin albumiinia, mikä alentaa A:G-suhdetta. A:G < 0.4 ? FIP melko todennäköinen; A:G > 0.8 ? voidaan FIP sulkea pois; 0.4 < A:G < 0.8 ? tutki muut parametrit. Nestetihkun A:G on eräs käytännöllisimmistä testeistä, joilla nähdään, voiko kissalla olla FIP. Se voidaan tehdä VetTest-laitteella (jaa albumiiniarvo globuliiniarvolla).

AGP-taso
Alfa-1-glykoproteiini (AGP) on akuutin vaiheen proteiini, joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi erottamaan FIP muista kliinisesti samankaltaisista taudeista. FIP:ssä AGP-taso on yleensä yli 1500 µg/ml. Terveillä kissoilla taso on enintään 500 µg/ml. Bakteeriperäistä vatsakalvon- tai keuhkopussintulehdusta sairastavilla kissoilla AGP on myös koholla, minkä takia myös irtosolututkimus on tarpeen näiden tautien erottamiseksi. Sydänlihassairaus, tarttumaton maksatauti ja kasvaimet ovat tauteja, jotka useimmin sekoitetaan FIP:hen. Niissä AGP on normaali.

Irtosolunäyte
Kosteassa FIP:ssä on yleensä alle 3 x 109 tumallista solua litrassa nestetihkua ja solut ovat pääasiassa neutrosoluja ja makrofageja. Bakteeriperäisessä vatsakalvon- ja keuhkopussintulehduksessa valkosoluarvo nestetihkussa on huomattavasti korkeampi ja tutkija kykenee yleensä näkemään bakteerit (solunsisäisyys on merkki siitä, että kyse ei ole vain näytteen saastumisesta). Irtosolunäyte keuhkopussin nestetihkusta on hyödyllinen risakudosrakenteisen lymfosarkooman erottamisessa, koska hallitseva solu on lymfosyytti ja ne usein vaikuttavat pahanlaatuisilta.

Yhteenveto
Kissan, jolla on kostea FIP, tulisi olla serologisissa kokeissa positiivinen FCoV:lle, kokonaisproteiinipitoisuuden tulee olla yli 35 g/l ja albumiini-globuliinisuhteen alle 0.4 (tai ainakin alle 0.8), AGP:n tulisi olla korkea (yli 1500 µg/ml) ja irtosolunäytteessä tulisi näkyä vain harvoja tumallisia soluja, jotka ovat pääasiassa neutrosoluja ja makrofageja.

(top of page)

Kuivan FIP:n profiili

FCoV-vasta-ainetiitteri
FCoV-vasta-ainetiitteri kuivassa FIP:ssä on yleensä vähintään 1280. Kuiva FIP on mahdoton, jos vasta-ainearvo on 0.

Albumiini-globuliinisuhde (A:G)
FIP:ssä globuliinipitoisuus seerumissa tai plasmassa on noussut yli 40 g/l. Tämän johdosta A:G on yleensä laskenut. Jos A:G < 0.4, on FIP melko todennäköinen edellyttäen, että globuliinitaso on kohonnut. Muista, että alhainen albumiinitaso (esim. maksataudissa) saattaa myös laskea A:G-suhdetta. A:G > 0.8 ? voidaan FIP sulkea pois; 0.4 < A:G < 0.8 ? tutki muut parametrit.

AGP-taso
AGP on akuutin vaiheen proteiini, joka on hyödyllinen erottamaan FIP muista kliinisesti samankaltaisista taudeista. FIP:ssä AGP-taso on yleensä yli 1500 µg/ml. Terveillä kissoilla taso on enintään 500 µg/ml. Muista kuitenkin, että AGP ei ole pelkästään FIP:lle ominainen. AGP-taso nousee myös virus- (ei FIP), bakteeri, tai sieniperäisen tulehduksen tai vamman takia. AGP-mittaus on hyödyllinen erottamaan FIP:n uudiskasvusta tai tarttumattomasta maksataudista, joissa AGP-taso on normaali.

Verenkuva
Kuivaan FIP:hen kuuluu imusoluniukkuus, uudistumaton anemia (hematokriitti 30 % tai alle) ja usein neutrosolurunsaus (siirtymä vasempaan). Muista, että muitakin kroonisia tulehduksia sairastavilla kissoilla saattaa olla samankaltaisia veriarvojen muutoksia. Verenkuva on hyödyllinen erottamaan FIP Haemobartonella felis –tulehduksesta, johon kuuluu uusiutuva anemia ja punasolujen pinnassa saattaa näkyä eliöitä.

Yhteenveto
Kissan kuivaan FIP:hen kuuluu korkea FCoV-vasta-ainetiitteri, liikapunasoluisuus ja alentunut albumiini-globuliinisuhde. Sitä sairastavalla kissalla on korkea AGP, imusoluniukkuus, uusiutumaton alle 30 %:n hematokriitti ja mahdollisesti neutrosolurunsaus. Kliinisiin oireisiin kuuluvat yleensä painon menetys ja oireet okulaarissa kuten värikalvontulehdus, verkkokalvon suonien tulehtuminen, sarveiskalvon sakkaantuminen, tulehduseritteiden ja veren kerääntyminen etukammioon tai lasiaistulehdus

Muista: Terveellä kissalla, jolla on korkea FCoV-vasta-ainearvo EI välttämättä ole kuivaa FIP:tä.

(top of page)

Kissojen coronaviruksen vasta-ainetestit

Käytä luotettavaa FCoV-vasta-ainetestiä
FCoV-vasta-ainetestien käyttö

On oleellista, että eläinkirurgi käyttää LUOTETTAVAA FCoV-vasta-ainetestiä, kuten immunofluoresenssivasta-ainetestiä, jota käytämme Glasgow’n yliopistossa. Kaikki testit eivät ole verrattavissa testiimme.

Laboratoriossamme olemme huomanneet FCoV Immunocomb -testin (Biogal Galed Laboratories) olevan hyvin verrannollinen omaan vasta-ainetestiimme. Tämä havainto esiteltiin Second International Feline Coronavirus/Feline Infectious Peritonitis löytyy niiden www-sivulta. Koko artikkeli julkaistaan Journal of Feline Medicine and Surgeryn huhtikuun 2004 numerossa. Immunocomb on vasta-ainetesti, josta voidaan käyttää eläinkirurgiassa.

(Huomio: Vaikka Biogal Galedin sivuille on linkki tältä sivustolta, en ole siihen työ- tai onistussuhteessa. Se rahoitti tutkimustani, jossa sen testiä arvioitiin, mutta yhtiö oli suostunut siihen, että tulokset julistetaan riippumatta siitä, ovatko ne sille edullisia. Olen edelleen puolueeton – en saa Biogalilta henkilökohtaista hyötyä eikä se lahjoita tutkimukseeni. Sen linkkinsä on sivuillamme, koska olemme hyväksyneet sen FCoV Immunocomb –tuotteen. Siltä veloitetaan sama summa kuin muiltakin mainostajilta, mutta sen maksu menee kissoja pelastavalle Celia Hammon Animal Trust –rahastolle.)

Huomio FCoV-testien valmistajille: Olen koska tahansa valmis keskustelemaan vasta-ainetestienne arvioimisesta.

FCoV-vasta-ainetestien käyttö

1. FIP:n diagnosointi
2. FCoV:tä kantavien kissojen kanssa kosketuksissa olleiden kissojen testaus
3. Testaus ennen astuttamista positiiviseksi tai negatiiviseksi tiedetyn kissan kanssa
4. Talouden tarkistaminen FCoV:n varalta
5. Kissan tarkistaminen ennen tuomista FCoV-vapaaseen talouteen

1. FIP:n diagnosointi (katso ylhäällä)

Hyvät vasta-ainetestit ovat erittäin hyödyllisiä FIP:n diagnosoinnissa, sillä useimpiin FIP-tapauksiin kuuluu hyvin korkea tiitteri ja negatiivinen testi voi usein sulkea FIP-diagnoosin kokonaan pois. Joskus kostea FIP saattaa antaa negatiivisen tuloksen, sillä kissalla on niin paljon viruksia, että kaikki vasta-aine on sitoutunut siihen, eikä sitä riitä sitoutumaan virukseen testissä.

Usein kysytään, voiko vasta-ainetestillä erottaa kissojen coronaviruksen FIP-viruksesta. Tämä ei ole järkevä kysymys, sillä FCoV-tapauksessa voi aina kehittyä myös FIP. Terveistä ja FIP:hen sairastuneista kissoista löytyneistä viruksista ei ole löydetty johdonmukaisia geneettisiä tai serologisia eroja.

2. FCoV:tä kantavien kissojen kanssa kosketuksissa olleiden kissojen testaus

Näillä kissoilla on todennäköisesti FCoV:n vasta-aineita, koska se on erittäin tarttuva virus. Testaus voi olla hyödyllistä, jotta voidaan määrittää vasta-ainetiitteri, jota voidaan verrata 2-3 kuukauden päästä otettavaan uusintakokeeseen. Näin voidaan tutkia, laskeeko vasta-ainetiitteri. On hyvä uutinen, jos kissan vasta-ainetiitteri on alle 10 (eli negatiivinen). Sille ei kehity FIP:tä eikä levitä FCoV:tä, joten sille voi huoletta hankkia seuraksi uusia tovereita.

Jos tiedät kissan olevan FCoV:n vasta-ainepositiivinen, voit vähentää sen stressiä estääksesi FIP:n puhkeamisen.

3. Testaus ennen astuttamista positiiviseksi tai negatiiviseksi tiedetyn kissan kanssa

On tärkeää, että kissankasvattajat estävät omia ja muiden kissoja saamasta tartuntaa astuttamalla vasta-ainepositiivisia kissoja ainoastaan vasta-ainepositiivisten kanssa ja negatiivisia ainoastaan negatiivisten kanssa.

4. Talouden tarkistaminen FCoV:n varalta

Koska FCoV on erittäin tarttuva, ei aina ole tarpeen testata talouden kaikkia kissoja: Jos kissat ovat ryhmissä, on tarpeen testata vain yksi kissa kustakin ryhmästä. Yleensä FCoV:n ollessa endeeminen yli 90 %:lla kissoista on vasta-aineita. Kontrolloiduissa ryhmissä kissat testataan 2-3 kuukauden välein. Kun niiden vasta-ainetiitterit laskevat nollaan, ne siirretään negatiivisten ryhmään tartunnan uusimisen välttämiseksi.

5. Kissan tarkistaminen ennen tuomista FCoV-vapaaseen talouteen

Jos talous on FCoV-vapaa, on olennaista, että se myös pysyy sellaisena, joten jokaisen uuden kissan vasta-ainenegatiivisuus tulee tarkistaa. Voi jopa olla järkevää pitää näyttelystä tai astutuksesta palaavia kissoja eristyksessä ja testata ne.

Virusten löytäminen RT-PCR
Menetelmän avulla. Kts. myös Mikä on RT-PCR. RT-PCR:llä (käänteiskopiointipolymeraasiketjureaktiomenetelmä) löydetään kissan coronaviruksen geenit ja näin todetaan virus. Tällaisten testien tulkitseminen on kuitenkin vaikeaa: testi ilmoittaa positiiviseksi sekä terveet kissat että kissat, joilla on FIP (kissan tarttuva vatsakalvontulehdus). Lisäksi kissat, joilla on muita sairauksia kuin FIP, voivat samanaikaisesti kantaa kissan coronavirusta.

Tutkimustyössäni sain selville, että RT-PCR:n käyttämisestä oli vähemmän hyötyä kuin vasta-ainetestistämme : sen osoittaminen, että coronavirus oli poistunut kissasta, edellytti vain yhtä laboratoriotestiä (vasta-ainetiitteri <10), mutta viittä, kuukausittain otettua negatiivista RT-PCR-testiä ulosteesta. RT-PCR-menetelmä on kuitenkin ainoa keino löytää viruksen kantaja - kissa, joka erittää coronavirusta yhtäjaksoisesti vähintään 9 kuukauden ajan, on todennäköisesti pysyvä taudinkantaja loppuelämänsä.Tätä kirjoitettaessa ei ole RT-PCR-menetelmää, jolla voidaan erottaa FIPiä aiheuttavat coronavirukset sellaisista coronaviruksista, jotka eivät aiheuta FIP-vatsakalvontulehdusta.

FIPin hoito - tämä osio on tarkoitettu eläinlääkäreille

Mitä kliinisiä merkkejä (oireita) tulisi pitää silmällä kissassani?

Seuraavien kliinisten merkkien suhteen pitäisi olla valppaana, ne saattavat merkitä kissassa kehittyvää FIPiä:

laihtuminen
toistuvat kuumetaudit (yleensä huomataan kun eläinlääkäri mittaa kissalta lämmön)
ruokahaluttomuus
kissan muuttuminen vielä tavallistakin laiskemmaksi
vatsan äkillinen turpoaminen
kissan silmiä tarkkailtava säännöllisesti, ja jos iiriksessä (värikalvo kissan silmässä mustuaisen ympärillä) näkyy värimuutoksia tai jos silmissä on sameutta tai verenvuotoa (katso tarkkaan kuvia kissan silmistä "kuiva FIP" -osiossa tajutaksesi, mitä etsiä)
hengitysvaikeudet (kissa hengittää suun kautta)
epilepsiatyyppiset kohtaukset
tasapainon menettäminen, kömpelyys
persoonallisuuden muuttuminen

Kasvattaja: seuraavat oireet pennuissasi saattavat viitata kissojesi coronavirusinfektioon:

pentujen koon epätasaisuus saman pentueen sisällä
5-7-viikkoisten pentujen ripulointi
aivastelu tai silmien vuotaminen

Muista, että kaikkia näitä kliinisiä oireita voi esiintyä muissa, parannettavissa sairauksissa, joten oireiden ilmetessä vie kissasi eläinlääkärille ja toivo parasta. On syytä muistaa, että 80 % niistä kissoista, joiden näytteet lähetettiin laboratorioomme FIP-epäilyn vuoksi, eivät sairastaneet FIPiä!

(top of page)

Suurkiitokset Marju Galitsosille, Jari Herrgårdille, Sirpa Niskalalle ja Tarja Oinoselle Dr. Addien sivujen kääntämisestä englannista suomeksi

last updated 26 Feb 2004