Nykyään on mahdollista havaita kissojen koronaviruksen (FECV) olemassaolo RT-PCR-menetelmällä (ks. What is RT-PCR?). Isossa-Britanniassa 155 kissaa, 7 koiraa sekä 29 lemmikinomistajaa ja näiden eläinlääkärit ottivat osaa viisivuotiseen tutkimukseen, jossa FECV-viruksen luonnollista leviämistä selvitettiin Utrechtin yliopiston kehittämän RT-PCR-menetelmän avulla. FECV-tartunnassa on neljä mahdollista lopputulosta: 1. Kissa tai kissanpentu sairastuu tarttuvaan vatsakalvontulehdukseen (n. 10 % tartunnoista). 2. Suurin osa kissoista levittää virusta jonkin aikaa, kehittää vasta-aineita ja lopettaa viruksen levittämisen, ja niiden vasta-ainetaso palaa nollaan. Viruksen levittämisestä 58 % kestää kuukauden verran ja 95 % alle yhdeksän kuukautta. 3. Kissa kantaa FECV-virusta koko elämänsä ajan (13 % tartunnan saaneista kissoista). Nämä kissat levittävät virusta jatkuvasti ulosteissaan, ja useimmat pysyvät täysin terveinä vaikkakin joillekin kehittyy krooninen ripuli. 4. Vastustuskykyiset kissat (noin 4 % kissoista) vaikuttavat olevan täysin immuuneja FECV-infektiolle - ne eivät levitä virusta ja niiden vasta-ainetaso on lähes olematon. Tutkimuksen tulokset ovat seuraavat: 1. FECV leviää erittäin harvoin syljen mukana; kissat, joiden syljessä virusta on, levittävät sitä vain infektion alkuvaiheessa.Syljen tarkkailu viruksen varalta ei siis paljasta pääosaa tartunnan saaneista kissoista - siispä on tarkkailtava ulosteita. 2. Yksittäisen ulosteista otetun RT-PCR-testin tulos on hyödytön: jos kissa levittää virusta vain ajoittain, näytteenottoa seuraavana päivän kissa on saattanut jo muuttua viruksen levittäjästä yksilöksi, joka ei sitä levitä, tai päinvastoin. RT-PCR-testauksen on oltava osa testien sarjaa ja sen ohella kannattaa tehdä immunofluoresenssivasta-ainetesti (IFA), koska RT-PCR voi tuottaa sekä virheellisiä positiivisia että virheellisiä negatiivisia tuloksia 3. Jotta voidaan varmuudella todeta, että kissassa ei enää ole FECV-infektiota, ulosteista otetun RT-PCR-testin on oltava negatiivinen viiden peräkkäisen kuukauden ajan. Vaihtoehtoisesti FECV-vasta-ainetason laskeminen alla kymmeneen ilmaisee, ettei infektiota enää ole (immunofluoresenssivasta-ainetaso Glasgow'n yliopiston eläinlääketieteen laitoksen mukaan - ks. Companion Animal Diagnostics josta voit ladata näytteen lähettämisessä tarvittavan lomakkeen). Yhden tutkitun kissan vasta-ainetaso alkoi laskea vasta 25 kuukautta sen jälkeen, kun kissa oli lakannut levittämästä virusta. 4. Jotta voidaan olla varmoja siitä, että kissa on elinikäinen FECV-viruksen kantaja, sen RT-PCR-tulosten on oltava jatkuvasti positiivisia vähintään 8 kuukauden ajan. Harva kissa lakkaa levittämästä virusta yhdeksän kuukauden jälkeen, mutta tutkimuksessamme viruksen levittäminen oli 95-prosenttisesti lakannut siihen mennessä.. Kiitokset
Site ©
2000 - 2005 Dr.
Diane Addie Suurkiitokset Marju Galitsosille, Jari Herrgårdille, Sirpa Niskalalle ja Tarja Oinoselle Dr. Addien sivujen kääntämisestä englannista suomeksi |
|
|