Tulostettava versio tästä

Nykytiedon mukaan kissan tarttuva vatsakalvontulehdus on parantumaton tauti. Useimmat raportoidut "paranemiset" olivat luultavasti parannettavia sairauksia, jotka oli väärin diagnosoitu FIPiksi. Hoitaminen voi kuitenkin joskus aikaansaada oireiden väliaikaisen lievenemisen jopa kuukausiksi.

Huomatkaa: tämä osio on tarkoitettu eläinlääkäreille

Koska FIP on immuniteettisairaus, hoitoon sisältyy elimistön puolustusjärjestelmän heikentäminen, tavallisesti kortikosteroideilla. Pelkkä viruslääke (suom.huom: Suomessa lähinnä herpes-, influenssa-, HIV- ja hepatiittilääkkeitä, ei käytettävissä coronavirusinfektioon) ei tavallisesti paljonkaan pidennä kissan elämää ja monet niistä ovat myrkyllisiä kissalle. On myös tärkeää ylläpitää kissan yleistä ravitsemustilaa antamalla sille vitamiineja ja antioksidantteja. Ennen kuin seuraavia hoitoja aletaan kokeilla, on välttämätöntä varmistua siitä, että diagnoosi on oikea, sillä immunosuppressiivinen lääkitys saattaa huomattavasti pahentaa muita sairauksia (kuten bakteerin aiheuttama vatsakalvon- tai keuhkopussintulehdus). Kts. FIPin diagnoosi

Haluaisin tehdä kliinisen tutkimuksen FIPin eri hoitomuodoista, mutta ikävä kyllä minulla ei ole rahoitusta sen tekemiseen. Haluaisin kiittää Mr Wayne Carria, jonka antelias lahjoitus teki mahdolliseksi joitakin alustavia tutkimuksia.

Immunosuppressiivinen lääkitys
Interferoni
Vitamiinit ja antioksidantit
Muita tukihoitoja
Tromboksaanisynteesin estäjät
Hoidon valvonta/ennuste
Lisälukemista

 

Immunosuppressiivinen lääkitys

Kissoille, joita hoidetaan immunosuppressiivein, pitäisi myös antaa antibiootteja suojaamaan niitä muita tulehduksia vastaan.

Prednisolone

Talidomidi

Prednisolone
Prednisoloni on tärkein immunosuppressiivi vatsakalvontulehduksen hoidossa. Se on turvallinen, saa kissan voinnin paremmaksi ja lisää ruokahalua. Hoidin erästä kuivaa FIPiä sairastavaa kissaa vain prednisolonilla, ja se eli 10 kuukautta

Prednisoloni heikentää sekä humoraalista että soluvälitteistä immuniteettivastetta. (suom.huom: elimistön puolustusjärjestelmässä on sekä humoraalista eli nestevälitteistä että soluvälitteistä puolustusta. Humoraalinen perustuu pääasiassa vasta-aineisiin, joita B-lymfosyyteistä muodostuneet plasmasolut tuottavat, soluvälitteinen perustuu T-soluihin, jotka kiinnittyvät taudinaiheuttajiin esim. syöden niitä).

Prednisolonilla hoidetaan myös lymfosytääristä eli nonsuppuratiivista sappitietulehdusta, joka muistuttaa FIPiä, joten jos diagnoosi ei ole varma, prednisolonia voi antaa joka tapauksessa: nonsuppuratiivisen sappitietulehduksen ennuste on hyvä, mutta FIP-vatsakalvontulehdusta sairastava kissa ikävä kyllä kuolee. Prednisolonia ei tulisi koskaan antaa kissoille, joilla on yleisinfektion aiheuttava vatsakalvontulehdus tai keuhkopussintulehdus. Siksi sytologinen tutkimus on hyvin tärkeä osa FIP-diagnoosia, koska yleisinfektiota sairastavan kissan ruumiinontelosta otetussa tihkunestenäytteessä on paljon enemmän valkosoluja ja hyvä sytologi löytää bakteerit tai sienikasvuston.

Annostus: 2-4 mg/kg/pv suun kautta, alentaen annostusta 10-14 päivän välein kunnes optimaalinen annostus kullekin kissalle löytyy.

 

Talidomidi
(suom.huom: talidomidia ei ole Suomessa) Talidomidia käytettäessä kissan vatsakalvontulehduksen hoidossa tarkoitus on vähentää tulehdusta, erityisesti elimistön humoraalista vastetta coronavirukseen vaikuttamatta kuitenkaan soluvälitteiseen vasteeseen. Tähän mennessä vain neljää FIPiin sairastunutta kissaa on hoidettu talidomidilla. Valitettavasti ne kaikki kuolivat. Näistä yhden rintaonteloon kertynyt tihkuneste kuitenkin hävisi ja se eli 3 kuukautta. Mielestäni talidomidia tulisi käyttää hyvin aikaisessa vaiheessa sairautta, ennen kuin verisuonivauriot ovat liian mittavat, jotta sillä olisi tehoa.

Varmistakaa, että kissan omistaja on suostunut sellaisen lääkkeen käyttöön, jota ei ole rekisteröity kissoille.

Annostus: 50-100 mg illalla. Ei saa antaa tiineelle kissalle, koska se aiheuttaa epämuodostumia.

(top of page)

 

Interferoni

Kissan interferoni omega

Ihmisen interferoni alfa

Kissan interferoni omega

(suom.huom: kissan interferoneja ei ole Suomessa) Virbagen Omega (valmistaja Virbac) on rekombinantti kissan interferoni omega (IFN omega) ja sitä saa nykyään monesta maasta. Tätä tuotetta käytti ensimmäisenä FIPin hoitoon japanilainen eläinlääkäri ja tiedemies Takuo Ishida. Tämä on hänen hoitokäytäntönsä: IFN Omegaa annettiin aluksi ihonalaisesti 1 milj. yksikköä/kg joka toinen päivä ja oireiden hävittyä kerran viikossa potilaan voinnin mukaan.

Glukokortikoidi: deksametasonia (1 mg/kg rinta- tai vatsaontelonsisäisesti vain kerran) tai prednisolonia. Prednisolonia annettiin aluksi suun kautta 2 mg/kg kerran päivässä, ja oireiden hävittyä annostusta vähennettiin vähitellen 0,5:een mg/kg joka toinen päivä

Tohtori Ishidan tutkimuksessa neljä kissaa 12:sta toipui täydellisesti ja kaksi jäi eloon, toinen neljäksi ja toinen viideksi kuukaudeksi. Kissoilla, jotka toipuivat täydellisesti, oli kostea FIP ja ne olivat suhteellisen vanhoja kissoja.

Interferoni Omega vaikuttaa parantavan noin kolmasosan FIPiin sairastuneista kissoista. Työskentelen yhteistyössä kliinikkoeläinlääkäreiden kanssa Englannissa tarkkaillakseni ryhmää kissoja, joita hoidetaan tällä tuotteella. Tuntuu olevan tärkeää, että hoito aloitetaan heti kliinisten oireiden havaitsemisen jälkeen. Olemme saaneet hyviä tuloksia myös nuorilla kissoilla ja jopa kuivaa FIPiä sairastavilla. Jotkut kissoista lääkitään annoksella 50 000 yksikköä kerran päivässä suun kautta. Veteen tai keittosuolaliuokseen sekoitetun IFN Omegan teho säilyy jääkaapissa enintään kolme viikkoa, joten suurin osa IFN Omegasta kannattaa pitää pakastimessa.

Hoidon päivitystiedot ilmestyvät englanninkielisellä www.sivustolla ennen kuin käännetyillä sivuilla, joten kannattaa käydä tarkistamassa englanninkieliset sivut, jos päivityksestä on aikaa (pvm sivun alalaidassa).

Ihmisen interferoni alfa (suom.huom: tarkoittaa siis ihmisestä lähtöisin olevaa interferonia, valmistetaan luovutetusta verestä).

Annostus: Kuiva kissan tarttuva vatsakalvontulehdus (FIP): 30 KY/pv tai seitsemän päivää joka toinen viikko suun kautta.

Kosteassa FIPissä käy 30 KY/pv suun kautta tai enemmän, 10 000 - 1 000 000 KY/pv lihaksensisäisesti. Kuuden-seitsemän viikon kuluttua, jos kissa on yhä elossa, interferoni ei enää vaikuta tällä annostuksella, koska kissa muodostaa vasta-ainetta sitä vastaan.

Ihmisen interferoni alfa (Roferon, Intron A tai Finnferon-Alpha) on reseptilääke. Jos kissan interferonia on saatavilla, se on ehdottomasti parempi vaihtoehto, koska sen vaikutus on tehokkaampi kuin ihmisen interferonin.

Interferonin laimentaminen.
Kissan interferoni: Virbagen Omega on 5 tai 10 milj. yksikön lääkepulloissa. Se sekoitetaan yhteen millilitraan mukana seuraavaa liuotetta. 50 000 ky/ml laimennokseen tarvitaan 5 milj. yksikön pulloa kohti 99 ml keittosuolaliuosta tai steriiliä vettä tai 10 milj. yksikön pulloa kohti 198 ml keittosuolaliuosta tai vettä. Liuos jaetaan 20 ml ruiskuihin tai putkiin ja pakastetaan. On syytä muistaa, että laimennettu Virbagen Omega säilyy enintään kolme viikkoa jääkaapissa.

 Ihmisen interferoni: Vahvuutta 30 ky/ml varten: (suom.huom. meillä ei saatavilla 1milj ky pakkausta, ja käyttöön sisältyy erikoisehto eli ei ole varmaa, saako eläinlääkäri edes määrätä tätä lääket Suomessa) Intron A:ta saa 3milj ky- ja 10milj ky -pakkauksissa, mukana seuraa 2ml liuotetta. Pullo sekoitetaan 1000 ml:n keittosuolaliuospulloon, 3 milj ky:n pullosta saadaan vahvuus n. 3000 ky/ml ja 10 milj ky:n pullosta saadaan vahvuus n. 10 000 ky/ml. Tätä sekoitusta (3000 ky/ml tai 10 000 ky/ml) sekoitetaan 99 ml:aan keittosuolaliuosta, täten saadaan 3000 ky/ml pullosta 30 ky/ml ja 10 000 ky/ml pullosta 100 ky/ml. vahvempaa laimennosta joutuu vielä laimentamaan sekoittamalla 1ml laimennosta ja 2,3 ml keittosuolaliuosta, jolloin saadaan noin 30 ky/ml. Liuos jaetaan 1 ml:n annoksiin ja pakastetaan enintään vuodeksi. Sulatetaan tarpeen mukaan, säilyy jääkaapissa korkeintaan viikon.

10 000 ky/ml liuosta varten sekoitetaan 10 milj ky:n pullo Intron A:ta 999 millilitraan keittosuolaliuosta. Jaetaan 1 ml annoksiin ja pakastetaan. 100 000 ky/ml liuosta varten sekoitetaan 10 milj ky:n pullo 99 ml:aan keittosuolaliuosta. 1 milj ky/ml liuosta varten 10 milj ky:n pullo sekoitetaan 9ml:aan keittosuolaliuosta.

(top of page)

Vitamiinit ja antioksidantit

A-vitamiini.
A-vitamiini on antioksidantti. A-vitamiiniannos on 200 ky/pv suun kautta tai ruoan seassa. Kissan elimistö ei pysty metaboloimaan beetakaroteenia, joten A-vitamiini pitää antaa kalaöljyn muodossa, esimerkiksi ruijanpallaskalanmaksaöljynä. A-vitamiinin yliannostus voi aiheuttaa nivelten uudisluumuodostusta, joten sitä ei tule käyttää kuin 4-6 viikkoa.

B1-vitamiini (tiamiini)
100 mikrogrammaa/pv suun kautta tai ruoan seassa.

B-vitamiiniyhdistelmä
B-monivitamiinit ovat hyviä ruokahalun lisäämiseen ja niitä saa luontaistuotekaupoista tai apteekista. Annostus: Lasten annos

C-vitamiini.
Askorbiinihappoa 125 mikrogrammaa kaksi kertaa päivässä suun kautta tai ruoan seassa. C-vitamiini on antioksidantti. Pitkään käytettynä C-vitamiini voi aiheuttaa oksalaattikiteitä virtsaan. (suom.huom. oksalaattikiteet ovat kissan tavallisia struviittikiteitä harvinaisempia. Struviittikiteet muodostuvat yleensä emäksisessä virtsassa, oksalaattikiteet happamassa virtsassa. C-vitamiinihan on happo.)

E-vitamiini
E-vitamiinin annostus: 25-75 ky per kissa kahdesti päivässä suun kautta tai ruoan seassa. E-vitamiini on antioksidantti.


Muita tukihoitoja

Aspiriini
Tulehdusreaktion vähentämiseen ja kivunlievitykseen.

Annostus: 10 mg/kg 48-72 tunnin välein suun kautta. (suom.huom. kissalta puuttuu entsyymi, jolla se metaboloi asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia. Siksi on elintärkeää, ettei kissalle anneta asetyylisalisyylihappoa useammin kuin 2-3 vrk välein. Meillä on useita, vähintään yhtä tehokkaita tulehduskipulääkkeitä, joten asetyylisalisyylihappoa ei tulisi käyttää lainkaan kissalle)

Ampisilliini
Antibioottisuoja on välttämätön immunosuppressiivihoidon yhteydessä.

Annostus: 50 mg kahdesti päivässä suun kautta.

Anaboliset steroidit
Ruokahalun lisäämiseksi ja kuihtumisen estämiseksi, etenkin jos munuaisten toiminta on häiriintynyt.

Valitse seuraavista (Englannissa) (suom.huom. suomessa ainoastaan Laurabolinia):

Laurabolin injektio: 2-5 mg/kg 21 päivän välein.
Nandrolin: 2-5 mg/kg viikoittaisena injektiona
Nandoral-tabletit - yksi päivässä joko kokonaisena tai murskattuna ruoan joukkoon.
Retarbolin-injektio: 1 mg/kg 21 päivän välein.
Orandrone-tabletit: 0.50,5mg/kg kerran päivässä (tabletit ovat 5 mg).

Omistajaa on hyvä varoittaa, että kissan virtsa saattaa olla voimakkaamman hajuista tämän hoidon aikana.Injektiovalmisteet on tavallisesti säilytettävä pimeässä.

 

Tromboksaanisynteesin estäjät

Kaksi kissaa, joilla oli nestettä vatsaontelossa, hoidettiin onnistuneesti Ozagrel hydrokloridilla (suom.huom. ei Suomessa, joten ei vielä suomenkielistä sanaa, ainakin Japanissa käytetään astmalääkkeenä) (Watari et al, 1998).

Annostus: 5-10 mg/kg kaksi kertaa päivässä ja Prednisolonia 2 mg/kg/pv.

 (top of page)

Hoidon valvonta/ennuste

Mikä tahansa hoito valitaankin, on tärkeää tarkkailla kissan paranemista. Aluksi mittaan hematokriitin eli veren punasoluosuuden, albumiini-globuliinisuhteen (A:G), alfa1-glykoproteiinihapon (AGP) (suom.huom. ei Suomessa) ja kissan painon 7-14 päivän välein todetakseni edistymisen. Myöhemmin tutkimuksen voi tehdä kerran kuussa, jos kissa voi hyvin. Coronavirusvasta-ainetiitterin mittaaminen useammin kuin kerran kuussa ei ole tarpeen, huomattavaa eroa ei ilmene lyhyemmässä ajassa. AGP:n pitäisi olla ensimmäinen, joka laskee, jos hoidolla on myönteinen vaikutus, koska AGP on tulehduksen mitta. Myönteisiä merkkejä ovat globuliinitason laskeminen ja Albumiini-globuliinisuhteen (A:G) nouseminen, hematokriitin nousu ja punasolujen nuoruusmuotojen esiintyminen verilevitteessä sekä painonnousu. Huonoja merkkejä ovat AGP-tason pysyminen korkeana, globuliinitason pysyminen korkeana tai nouseminen, albumiini-globuliinisuhteen lasku, painon putoaminen. Kun hematokriitti laskee alle 20 % ja anemia on non-regeneratiivinen (ei punasolujen nuoruusmuotoja verilevitteessä), kissa tulisi todennäköisesti lopettaa sen kärsimysten päättämiseksi. Jos kissan vointi on olennaisen huono missään hoidon vaiheessa, lopetus on tarpeen. Kissat, joilla on kostea FIP, pysyvät tavallisesti elossa vain muutaman päivän, parhaimmillaankin muutaman viikon. Kissat, joilla on kuiva FIP, voivat pysyä elossa viikkoja tai kuukausia, tosin neurologisten oireiden ilmaannuttua lopetus tulisi tehdä melko nopeasti.

AGP-testauksesta kts. Pieneläindiagnostiikka

Lisälukemista

Kissan tarttuva vatsakalvontulehdusvirus: Advances in Therapy and Control, Richard C. Weiss c in Feline 1994 Consultations Internal Medicine 2. Edited by John R. August. Julkaisija W.B. Saunders Company. Harcourt Brace Jovanovich, Inc., The Curtis Center, Independence Square West, Philadelphia, PA 19106. pages 3-12 ISBN 0-7216-4674-3

Wa Watari T, Kaneshima T, Tsujimoto H, Ono K, Hasegawa A.Effect of thromboxane synthetase inhibitor on feline infectious peritonitis in cats. J Vet Med Sci. 1998 60(5):657-9

(top of page)

Suurkiitokset Marju Galitsosille, Jari Herrgårdille, Sirpa Niskalalle ja Tarja Oinoselle Dr. Addien sivujen kääntämisestä englannista suomeksi

Site ©  2000 - 2005 Dr. Diane Addie
Site Design © Melody Amundson, Mariposa Creations